|
Otelaudan suhteen saavuin ensikertaa aivan uudelle alueelle. Aiemmin olin onnistunut hankkimaan hyvät nauhoitetut otelaudat valmiina Suomen sisältä, mutta Millbrook oli nyt supistanut valikoimiaan ja Beatman siirtynyt ajasta ikuisuuteen. Niinpä päädyin hankkimaan Korpi Instrumentsistä valmiiksi uritetun ja höylätyn ebenaihion sekä esitaivutetut nauhat.
KUVA 1: Tarramerkit liimattu helmiäiselle
Otelaudan rakennus alkoi upotettavien helmiäismerkkien leikkaamisella, jota helpottivat aihioiden päälle liimatut tarrat. Heti alkuunsa kokeilin lehtisahan käyttöä, joka lähinnä repi helmiäiset hajalle. Tämän jälkeen vuorossa oli käsikäyttöinen kuviosaha, mutta ei siitäkään mitään tullut liian karkean terän takia. Täytyi taas palata takaisin lehtisahan pariin säätämään sen kierrosnopeuksia ja teriä. Homma alkoi luistaa, kun kiinnitin leikkaustasolle ylimääräisen vanerituen, joka tarjosi kriittisen alustan hauraille helmiäisille.
KUVA 2: Helmiäisetn leikkaamista lehtisahalla
Raakasahattuani aihiot sarviksi viimeistelin ne Dremelillä ja hiontalaikoilla. Helmiäispöly osoittautui käyvän ikävästi henkeen ja aiheuttavan pahaa oloa, minkä takia hommat pitäisi hoitaa hyvässä ilmanvaihdossa tai käyttää hengitysmaskia. Silmäsuojainten käyttä olisi suositeltavaa, sillä Dremeliä käytettäessä voi helmiäisestä tai laikoista sinkoilla teräviä kappaleita.
KUVA 3: Leikattu 12. nauhan merkki
Koko sarvisetti onnistui lopulta hienosti. Nauhaurien kohdalla merkit oli jätettävä riittävän väljiksi, sillä painamalla asennettavat nauhat tekevät selvää jälkeä liian tiiviisti olevista otelautamerkeistä.
KUVA 4: Loput merkit liimattuna helmiäisaihioon
Otelaudan muut merkit leikkasin pelkästään Dremelillä. Varsinaisen kikkailun jälkeen sain koko setin viimein kasaan.
KUVA 5: Jigi, jolla valmistetaan identtisiä merkkejä
KUVA 6: Jigin valmistusta
KUVA 7: Esileikattu helmiäinen jigissä
KUVA 8: Helmiäinen viilataan reunansuuntaiseksi
KUVA 9: Koko setti valmis
|
