Kitaraprojekti alkoi ensitöikseen suunnitelmakuvien tulostamisella mittavassa 1:1 sekä työkalujen rakentamisella. Kuvassa 1. esitetyn jyrsinpöydän tarkoitus on korvata oikotasohöylän käyttö kokonaan. Harvalla harrastelijarakentelijalla nimittäin on riittävän leveitä höyliä, että niistä saisi ajettua läpi kokonaisen kitaranrungon. Jyrsinpöydän avulla voi oikaista kappaleita ja ohentaa niitä määräpaksuuteensa. Pöydän rakenteesta on esitetty lisätietoja Työkalut-sivulla.
KUVA 1: Rungon tasoittamiseen käytettävä jyrsinpöytä
Rungon rakentaminen alkoi leikkaamalla pistosahalla kansipuu bubingalankusta. Leikattu kappale halkaistiin kahtia kotitekoisen ohjurin ja käsisirkkelin avulla, mikä silti jätti töitä lihaksille ja käsisahalle. Luonnollisesti halkaistut kappaleet olivat varsin röpelöisiä, minkä takia jyrsinpöytää tarvittiin heti alkuunsa.
KUVA 2: Bubingakansipuut vielä liimaamatta
Siistityt kappaleet aseteltiin toisiaan vasten, mutta niiden väliin jäävä liimasauma oli edelleen karhea ja epätasainen. Koska luotto oman oikohöylän peltiohjuriin ja kykyyn ajaa mitään suoraksi ei riittänyt, päädyin suoristamaan liimasaumat jyrsimellä ja pitkällä metalliohjurilla. Jyrsimestä on tullut minulle varsinainen monitoimityökalu, joka pelastaa kaikessa. Kansipuiden liimasaumasta saatiin näin suora ja puut menivät liimaukseen. Soitinliimana koko projektissa käytin Titebond Originalia, joka kovettuu kunnolla eikä ryömi rasituksen alaisena.
Kuvassa 2. kansipuut on leikattu raakalankusta mahdollisimman puuta säästävästi, jolloin ne eivät yhdessä muodosta kaunista suorakulmiota, kuten usein internetin rakennusblogeissa näkee. Puihin on sahattu raa'asti portaita ja kulmia, jotka helpottavat puristimien asettelua liimattaessa. Runkopuiden liimauksen hoidan kolmella Bilteman kiskopuristimella, joiden paikat on kuvassa pääteltävissä.
Liimauksen jälkeen koko kansi vielä oikaistiin ja tasoitettiin jyrsinpöydässä.
KUVA 3: Saarnipohja, kevenneontelot sekä elektroniikan varaukset
Kolmesta rinnakkaisesta kappaleesta koottu saarnipohja kävi lävitse samat työvaiheet kuin bubingakansikin. Lisäksi siihen jyrsittiin kevenneonkaloita sekä varaukset mikrofonien ja säätimien kytkennöille. Alarungon ontelot on jyrsitty pyöreällä uraterällä ja säädettävällä harppivarrella.
KUVA 4: Kannen ja pohjan yhteensovittamista
Runkopuiden keskilinjat aseteltiin tarkasti kohdikkain, jonka jälkeen kappaleet puristettiin yhteen. Puihin porattiin useita halkaisijaltaan 2mm reikiä, joihin asetettiin liimausta varten ohjuri- ja ankkurointinaulat.
KUVA 5: Titebond levitettynä pohjaan
Liimaus suoritettiin levittämällä titebondia saarnipohjan päälle tasaiseksi kerrokseki. Apuna käytin vanhasta etukortista leikattua sahalaitaista lastaa. Onteloiden ympärille varoin levittämästä niin paksulti liimaa, ettei se puristettaessa valu varauksiin.
KUVA 6: Jokainen toimiva puristin käytössä
|