FFHOLM | KITARAT | SÄHKÖBASSO | KANTELEET | JOUHIKOT
TYÖKALUT | PIIRUSTUKSET | KITARAKAAPPI | KOKEILUJA


ASSASIN THINLINE

Sähkökitaran suunnittelu ja piirtäminen


MUUT ARTIKKELIT:
Sähkökitaraa hankkimassa
Sähkökitaran rakenne ja osat
Harrastajan työkalut ja tarvikkeet
Rakennusprojektit
Soitinpiirustukset



Vuonna 2013 aloitettavan kahdeksannen kitaraprojektin yhteydessä olen tuottanut oppaan, jossa esitetään oman soittimen suunnittelun ja piirtämisen vaiheet. Esimerkkinä olen käyttänyt omaa Assasin-mallia, joka on tarkoitus rakentaa ns. thinlinenä eli kevennetyllä rungolla, joka tuo soittimeen lisää akustista sointia. Piirustukset on tehty AutoCad 2012 -ohjelmalla, ja koko tuotos on ladattavissa ilmaiseksi Soitinpiirustukset-sivulla.

Kitaraprojekti alkaa hyvien piirustusten hankinnalla. Tulostettujen tai käsinpiirrettyjen kuvien on oltava ehdottomasti 1:1-mittakaavassa, jolloin sekä tarkkuus paranee, että laskuvirheiden riski minimoituu. Yleisimpien kitaramallien paperisia suunnitelmia voi ostaa useimmilta soitinrakentajilta, vaikkakin piirustusten laatu vaihtelee laidasta laitaan. Eksoottisemmat mallit on harrastajan yleensä tuotettava itse. Toisaalta oman soittimen suunnittelu on edistyneelle rakentajalle osa harrastuksen tuottamaa iloa.

Suunnittelun alkaessa on hyvä valita lähtökohdaksi joku valmis soitin, joka eniten vastaa tavoiteltavaa lopputulosta. Mittoja voi ottaa omasta suosikkikitarastaan tai käydä vaikka vierailulla paikallisessa soitinliikkeessä. Internetissä on myös tarjolla runsaasti erilaisia piirustuksia PDF- ja DWG-muodoissa, joista pääsee nopeasti alkuun. Erityismainintana kitarapaja Warmothin kotisivut tarjoavat lukuisia niin rakenteellisia ja kuin ulkonäöllisiäkin vaihtoehtoja lähestulkoon kaikkeen mitä kitaraprojekti voikaan sisältää.




KAULA




KUVA 1: Kaula-aihio

KUVA 2: Kaularaudan asennus



Assasin Thinline lähtee liikkeelle kaula-aihion piirtämisellä (kuva 1). Tässä vaiheessa päätetään lähinnä kaulan ja otelaudan pituus, paksuus sekä leveys, radius, liimaamalla kiinnitettävä lapa eli "scarf joint" sekä lapakulma. Myös kaulan sivuprofiili syntyy karkeasti, mm. lavan ja kaulan väliin tulee ulokemainen kierukka (eng. volute). Kaulan ja rungon välinen liitoskohta ja -tapa jätetään kuitenkin vielä auki.

    Kaulan pituus, paksuus ja leveys ovat puhtaasti soittajan omien mieltymysten varassa. Mallia kannattaa hakea kitarasta, joka tuntuu soitettaessa hyvältä. Otelaudan paksuuden määrää taas siinä käytettävä radius eli kuperuuden säde. Pienemmät säteet vaativat paksumman otelaudan. Rungossa käytettävä talla voi vaikuttaa radiukseen.

    Lapakulma säädetään siten, että kielet tukeutuvat kunnolla satulaan. Mikäli lapakulmaa ei käytetä, joudutaan kielet painamaan satulan uriin erillisillä kieliohjureilla. Suuren lapakulman käyttö puoltaa lavan liimaamista erillisestä kappaleesta scarf jointilla, jolla saavutetaan vahvempi rakenne ja säästetään rakennuspuissa.

Kuvassa 2 esitetään kaularaudan asennusura, jonka mitat määräytyvät käytettävän raudan mukaan. Satulana käytetään Schallerin lukkosatulaa R3, joka sopii leveytensä puolesta suunniteltuun kaulaan. Lavan muoto myötäilee myöhemmin piirrettävää runkoa.



KUVA 3: Satulaurien mittaus

KUVA 4: Nauhojen asennus



Otelaudan nauhaurat piirretään valitun mensuurin mukaan (kuva 3). Mensuurilla tarkoitetaan kielen soivaa pituutta eli matkaa tallan kielisillasta satulaan. Nauhojen sijainti voidaan laskea itse kaavalla tai Internetistä löytyvillä laskimilla.

    Nauhaurien laskenta perustuu tietoon, että värähtelevän kielen taajuus kaksinkertaistuu, kun kielen pituus puolittuu. Käytännössä kielipituuden puolittuminen nostaa säveltä yhdellä oktaavilla. Laskimien tulokset saattavat kuitenkin vaihdella riippuen siitä ilmoittavatko ne nauhaurien sijainnit teoreettisina vai korjattuina mittoina. Korjattu mensuuri huomioi mukaan satulakompensaation eli satulan siirtämisen tallaa kohti 0,5-1mm. Kannattaa käyttää laskinta, joka ilmoittaa tulokset teoreettisina eli tällöin 12. nauhan etäisyys sekä satulaan että tallaan on yhtä suuri.

    Mensuurin valinta perustuu soittomieltymyksiin. Pidemmillä kielillä soittaminen voi tuntua kevyemmältä ja sointi on jonkin verran muhkeampi. Nauhaurien määrää on myös mahdollista kasvattaa kaulaa pidentämällä ja suurempaa mensuuria käyttämällä. Yleensä se valitaan vakiintuneiden mittojen mukaan, mutta mikään ei estä täysin mielivaltaisen kielipituuden käyttöä. Tässä esimerkissä käytetty 24 3/4" -mensuuri ja kaulan pituus mahdollistavat 22 otelautanauhan käytön.

Lavan virityskoneistot sijoitellaan siten, että kielet eivät joudu tekemään suurta käännöstä satulassa. Etenkin metellisissa lukkosatuloissa kielet katkeavat helposti, jos ne joutuvat nojaamaan satulaurien teräviä kulmia vasten. Sijoitteluun vaikuttaa myös virittimien koko ja lavan muoto. Kyseinen vaihe kannattaa miettiä tarkkaan, ennen reikien porausta.

Otelautanauhojen koko ja materiaali valitaan soittotekniikan, kulutuskestävyyden ja soinnillisten ominaisuuksien mukaan. Suuret nauhat kuluvat hitaammin ja mahdollistaa kielien voimakkaamman taivutuksen. Raskaassa soitossa on hyvä harkita rosterinauhojen käyttöä, vaikkakin niiden asentaminen ja muotoilu on hankalampaa.



MENSUURITAULUKKO 24 3/4"

NAUHA ETÄISYYS
SATULASTA [mm]
ETÄISYYS
TALLASTA [mm]
0. - 628,65
1. 35,283 -
2. 68,587 -
3. 100,020 -
4. 129,690 -
5. 157,690 -
6. 184,127 -
7. 209,076 -
8. 232,625 -
9. 254,852 -
10. 275,832 -
11. 295,634 -
12. 314,325 314,325
13. 331,967 -
14. 348,618 -
15. 364,335 -
16. 379,170 -
17. 393,172 -
18. 406,389 -
19. 418,751 -
20. 430,638 -
21. 441,751 -
22. 452,241 -




KUVA 5: Kaulan viimeistely

KUVA 6: Leikkausprofiilit



Kaulan piirustus viimeistellään vielä otelautamerkeillä ja reunalistoilla, joilla on suuri ulkonäöllinen vaikutus. Kuvassa 6 esiintyvät otelautamerkit ovat yksinkertaisimmat pyöreät napit, jotka osoittavat merkittävät väliköt. Niiden tarkoitus on pelkästään toimia esimerkkinä ja ne tulevat muuttumaan rakentamisen edetessä. Parhaimmillaan merkit voidaan suunnitella niin monimutkaisiksi, että itse otelaudan rakentamiseen voi kulua enemmän työtunteja kuin normaalisti kokonaiseen kitaraan.




RUNKO




KUVA 7: Floyd Rosen asennus 1/3

KUVA 8: Floyd Rosen asennus 2/3



Rungon suunnittelu alkaa tallan mallintamisella ja asennuskuvalla. Kiinteät tallat eivät vaadi juurikaan miettimistä, mutta esimerkin Floyd Rosen asentaminen vaatii suhteellisen paljon onteloiden jyrsintää. Jousitremoloihin kuuluva koura on korvattu tässä suunnitelmassa Schallerin Sure Clawilla. Myös Floyd Rosen alkuperäinen 42mm korkea "sustain block on korvattu matalammalla, mikä mahdollistaa ohuemman rungon paksuuden. Matalien sustain blockien kanssa on käytettävä normaalia jäykempiä jousia.



KUVA 9: Floyd Rosen asennus 3/3

KUVA 10: Tallan sijainti



Tallan asennuksen on onnistuttava kerrasta oikealle paikalleen. Kielet joudutaan soitettaessa säätämään aina ylipitkiksi, minkä takia tallan kielisiltojen intonaatio säädetään vastaamaan valmista soitinta. Tämä tarkoittaa sitä, että ohuimman kielen kielisilta säädetään siten, että siltaan jää satulaan päin säätövaraa vielä pari milliä. Talla mitataan paikoilleen niin, että 12. nauhalta on yhtä pitkä matka sekä satulaan, että ohuimman kielen sillalle. Olisi varsin harmittavaa, jos valmiissa soittimessa loppuisi paksuimpien kielien intonaation säätövara kesken.

Tallan asentamisessa on myös hyvä huomioida mahdollinen kaulakulma kuvan 10 osoittamalla tavalla. Kaulakulmaa joudutaan säätämään tallan ja otelaudan korkeuksien mukaan. Mikäli kaulakulma puuttuu kokonaan, on korkeilla talloilla riskinä, että kieliä ei voida säätää riittävän matalalle.



KUVA 11: Floyd Rose paikoillaan

KUVA 12: Leikkauskuva




KUVA 13: Rungon muoto

KUVA 14: Leikkauskuva



Toiminnan kannalta oleellisinta sähkökitarassa ovat rakenteet satulan ja tallan välillä. Muulla ei yleisen käsityksen mukaan uskota olevan suurtakaan merkitystä sointiin tai sustainiin. Esimerkiksi rungon keskellä käytetyt jämäkät puut parantavat soinnin kestoa, kun taas rungon sivuilla ei ole soinnin kannalta juurikaan merkitystä.

Assasin Thinlinen runko on mukaelma ESP Forest -kitarasta. Rungon suunnittelussa on jätettävä riittävästi puuta uumakohtaan mikrofonien ympärille, jotta rakenne kestää varmasti kielien vedon. Soololovi muotoillaan riittävän syväksi, että kaikkien nauhojen soittaminen onnistuu vaivattomasti. Potentiometrit ja 3-vaihekytkin sijoitetaan siten, että ne eivät ole soitettaessa käden tai tremolo-kammen tiellä. Tässä vaiheessa voidaan piirtää myös kaulatasku ja liitotyyppi. Esimerkissä käytetään pulttiliitoksista kaulaa, jossa kaulakulma on leikattu kaulan kiinnityspintaan.

    Rungon suuntaa-antavat mitat kannattaa ottaa valmiista soittimesta, sillä puhtaasti päästä piirretyt kitarat tuppaavat näyttämään rakennettuina erikoisilta. Kitara saattaa myös näyttää paperilla ylisuurelta, jolloin tulee taipumus linjata runkoa pienemmäksi. Lopputuloksena valmis kitara voikin sitten muistuttaa enemmän kevyempää lasten mallia.



KUVA 15: Thinline-rakenne

KUVA 16: Runko muotoiltu



Thinline kitaroissa runko jyrsitään osittain ontoksi, mikä keventää soittimen painoa n. 30% ja muuntaa sointia puoliakustiseen suuntaan. Rungon reunoille jätetään riittävästi puuta, että rakenne on kestävä ja kannen kiinnittämiseen jää riittävästi liimapintaa. Onteloiduissa soittimissa on erityisen tärkeää kohdistaa kansi ja runko toisiinsa tarkasti. Tämän lisäksi rakentajan on oltava jatkuvasti tietoinen kuinka paksulti puuta on missäkin kohdassa jäljellä.



KUVA 17: Reunalistoitus

KUVA 18: Kaulaliitos



Kaulaliitos on suunniteltu tehtäväksi kuudella koneruuvilla, rampamuhveilla ja kiinnitysholkeilla. Rampamuhvien käytön etuna ovat kulutuskestävyys sekä tiukemman puristuksen saavuttaminen. Paremman vääntökestävyyden takia pultit pyritään jakamaan mahdollisimman leveälle alueelle ympäri kaulataskua. Kaulataskun liitoksen tulee olla tiukka ja kaulan pitää tukeutua molemmiltapuoliltaan runkoon.



KUVA 19: Viimeistely

KUVA 20: Leikkauskuva



Viimeistelyssä kuvaan voidaan lisätä mikrofonit kehyksineen, potentiometrien nupit, kytkimet ynnä muut osat. Mikäli kansi on kupera, voi kuvaan lisäksi mallintaa korkeuskäyrät ja piirtää leikkauskuvia niin paljon, että muoto on yksiselitteinen.



KUVA 21: Runko takaa

KUVA 22: Kaula takaa



Taustakuvaan piirretään luukut ja mahdolliset reunojen viisteet. Onteloiden sijainti on oltava tarkasti tiedossa, etteivät viisteet puhkaise runkoa. Elektroniikkaontelon syvyys on määritettävä siten, että kansi puuhun jää riittävästi paksuutta, mutta säätimet pystyy kuitenkin asentamaan. Elektroniikka onteloa ei kannata tehdä liian ahtaaksi, jos rungossa on tilaa suuremmallekin. Ontelo häiriösuojataan usein joko kupariteipillä tai sähköäjohtavalla maalilla.



ASSASIN THINLINE
OSA HINTAVARAUS HANKINTAPAIKKA
Kansipuu 50 € Hakalan Puutukku
Pohjapuu 50 € Hakalan Puutukku
Kaulapuu: Vaahtera 20 € Hakalan Puutukku
Kaulapuu: Pähkinä 10 € Hakalan Puutukku
Uritettu otelauta-aihio30 € Korpi Instruments
Otelautanauha 15 € Korpi Instruments
Reunalista: Kataja 0 € -
Helmiäisaihiot 20 € SP-Elektroniikka
Otelaudan sivumerkit 1 € SP-Elektroniikka
Kaularauta 2-toiminen 10 € Thomann
Virityskoneisto Grover Rotomatics 60 € Thomann
Lukkosatula 40 € Thomann
Hihnanupit 2 € Thomann
SD Hot Rodded -Humbuckerit 120 € Thomann
Mikrofonien kehykset - Schaller 40 € Thomann
Floyd Rose 200 € Thomann
Schaller Sure Claw 30 € Thomann
Säätövastus 500Ω B-lin 2kpl 10 € Thomann
Säätövastus 500Ω A-log 5 € Thomann
Kondensaattori 0,047mF 0,2 € Thomann
Nupit 2kpl 20 € Thomann
3-vaihekytkin 10 € Thomann
Jakki "Barrel-malli" 10 € Thomann
Kaulankiinnitysholkit 6kpl 6 € Thomann
M5 40mm koneruuvit 3 € Bauhaus
M5 rampamuhvit 6kpl 3 € Bauhaus
Kaapelia + juotostina 3 € Bauhaus
2-komp akryylikirkaslakka 80 € Väripiste
Yht. ~800 €




PÄIVITYKSET (FIN)
Rakennusinsinöörien salatieteet päivitetty 19/8/17
Kitaraprojektin kerronta lisätty 14/2/17
Soitinpiirustuksia lisätty 19/1/17
UPDATES (EN)
Aurora Borealis in a vodka bottle 9/11/14
Chili-terror: Pain in the arse 17/8/14


Fager-Fagerholm Prod since 2011