FFHOLM | KITARAT | SÄHKÖBASSO | KANTELEET | JOUHIKOT
TYÖKALUT | PIIRUSTUKSET | KITARAKAAPPI | KOKEILUJA


1-3  4-6  7-9  S1-S3

Takaisin pääsivulle


16-KIELINEN KANNEL (2007)
750 x 270 x 50/35 (Pituus x Leveys x Max./Min.korkeus)


Tämä yhdestä puusta koverrettu tuotos ei kehittynyt millään mittapuulla parempaan suuntaan edelliseen verrattuna. Kielien määrä lisääntyi, mutta etenkin lyhyiden kielien soittaminen tuntuu epämiellyttävältä ja kielivälit ovat aivan liian tiukat. Lapapään kielisilta ei toimi toivotulla tavalla, ja tammiset viritystapit ovat aivan liian tiheässä. Ulkonäkö on ruma ja käyttöarvo matala. Soitin toimii hyvänä esimerkkinä huonosta kanteleesta.


kantele
KUVA 1: Yleiskuva
kantele
KUVA 2: Huono varras- ja ponsiratkaisu


kantele
KUVA 3: Viritystapit liian tiheässä





14-KIELINEN (2007)
690 x 210 x 850


Tämän projektin tarkoituksena oli kokeilla kanteleen kasaamista osista ja samalla testata suuritilavuuksisen kaikukopan vaikutusta akustisiin ominaisuuksiin. Runko koottiin koivusta, kansi ja pohja olivat kuusta. Kannen ympärillä oleva reunalista tehtiin katajasta. Ponsi ja varras jätettiin kokonaan pois tästä laatikkokanteleesta. Sen tilalle tuli vaahterasta muotoiltu talla ja teräsnaulat. Virittiminä kokeiltiin metallisia kitaran virityskoneistoja. Pintakäsittelyaineena oli spriipetsit ja Liberonin viimeistelyöljy, joka jätti hieman epätasaisen lakkamaisen puolikiiltävän pinnan.


kantele
KUVA 4: Yleiskuva
kantele
KUVA 5: Sivukuva, runko on tasapaksu


kantele
KUVA 6: Koivuviilu on purkautunut
kantele
KUVA 7: Viistokuva


Kuvassa 6 on käytännön esimerkki siitä, miten käy, kun taivutettuja tai rasitettuja rakenteita kiinnitetään tavallisilla ryömivillä puuliimoilla (esim. Erikeeper). Lämpötilan ja ilmankosteuden muutokset aiheuttavat jännityksiä puussa, jolloin elastiset liimasaumat voivat pettää. Soitinrakennuksessa kuuluu käyttää vain täysin kovettuvia liimoja (esim Titebond, epoksit).

Kanteleen sointi on odotusten mukaisesti voimakas, ja tasainen kieliväli parantaa soitettavuutta. Virityskoneistot ja tallanaulat toimivat hyvin, mutta vartaan poisjättäminen lisää hieman särinää kielissä. Tämän kaltaisen rakenteen kanssa sopii käytettäväksi vain lenkkipäiset sähkökitarankielet. Täten soittimen monipuolisuuden takia varrasta tai kielisiltaa ei kannata jättää pois. Muotoilu on hieman liian massiivisen oloinen eikä oikein miellytä silmää. Kokemukset muutoksista ovat pääosin posiivisia ja kehitystä voidaan sanoa tapahtuneen.






VIISIKIELINEN KANNEL (2007)
400 x 110 x 50/35


Tämän tarkoituksena oli lähinnä ajankuluksi tehdä ylimääräinen lepän palasta jotain mielenkiintoista. Rakenteena oli koverrettu pikkukantele vaahteraviritystapeilla. Käytännössä tämä oli kuitenkin lelu, jolle ei juurikaan löydy käyttöä. Kehotan olemaan haaskaamatta aikaa tällaisiin väliprojekteihin.


kantele
KUVA 8: Yleiskuva
kantele
KUVA 9: Leppäpohja


kantele
KUVA 10: Kielet on ankkuroitu
soittimen sisään (=huono ratkaisu)


Soitettavuudeltaan tällainen pieni soitin lähentelee vitsiä. Uusi tallakokeilu on kerta kaikkisen huono, sillä kielen katketessa pohjan joka joutuu kerta ruuvaamaan irti.



1-3  4-6  7-9  S1-S3



PÄIVITYKSET (FIN)
Kaksoiskielinen sähkökannel 7/1/18
Rakennusinsinöörien salatieteet päivitetty 7/1/18
Kitaraprojektin kerronta lisätty 14/2/17
UPDATES (EN)
Aurora Borealis in a vodka bottle 9/11/14
Chili-terror: Pain in the arse 17/8/14


Fager-Fagerholm Prod since 2011