FFHOLM | KITARAT | SÄHKÖBASSO | KANTELEET | JOUHIKOT
TYÖKALUT | PIIRUSTUKSET | KITARAKAAPPI | KOKEILUJA


KELLY #1

Ensimmäinen toimiva sähkökitara (2008)


Leppärunko ← Leppärunko
Toinen sähkökitara lähti liikkeelle Jackson Kellyä mukailevalla leppärungolla yhdistettynä Kenneth Lawrencen käyttämään lapamuotoon. Tämä kitara onnistui jo paljon edeltäjäänsä paremmin ja käytin sitä jo melko paljon nauhoituksissa. Omasta Päästä vedetty runko on edelleen aika hassun muotoinen, mutta soitettavuus ja rakenteelliset ominaisuudet olivat jo paljon kehittyneempiä.
Kupukansi ← Kupukansi
Tehdastekoisissa moderneissa kitaroissa ei yleensä suosita kauheasti kupukansia, eikä niitä varsinkaan ole totuttu näkemään Explorereissa tai Kellyissä. Minua itseäni ärsyttää tasapaksut kitarat, koska ne ovat yleensä sekä raskaita, että rumia ja hankalampia soittaa.
Ken Lawrence -mallinen lapa ← Ken Lawrence -mallinen lapa
Kaula on rakennettu yhdestä vaahterapalasta. Otelauta on ostettu valmiina.
3L + 3R virityskoneistot ← 3L + 3R virityskoneistot
Suosin ehdottomasti ja ainoastaan jämäköitä pulttikiinnitteisiä virityskoneisoja, jotka voi asentaa mielivaltaisiin paikkoihin. Esimerkiksi klassiset vieriviereen ja holkkeihin asennettavat Straton koneistot eivät täytä tätä vaatimusta.
Katajaiset reunalistat ← Katajaiset reunalistat
Koko runko on kierretty katajaisilla reunalistoilla ympäri. Pintakäsittelyyn on tehty väriä spriipetseillä. Lopullinen pinta on tehty huonolla rautakaupan uretaanilakalla ja sudilla. En suosittele kyseistä pintakäsittelytekniikkaa kellekään, sillä ohuita lakkakerroksia joutuu levittämään pitkälle toistakymmentä kertaa ja homma on muutenkin erittäin sotkuista. Kitara oli aikoinaan kiillotettu kauttaaltaan, mutta vuosien kuluessa lakkaan on kehittynyt mattapinta.
Runko takaa ← Runko takaa
Kaula on kiinnitetty neljällä pultilla ja kaulalevyllä. Pulttiliitoksen voisi toteuttaa paljon paremminkin, esimerkiksi tekniikalla, jota olen käyttänyt uusimmissa kitaroissa.
Seymour Duncanin humbuckerit ja lisenssi-Floikka ← Seymour Duncanin humbuckerit ja lisenssi-Floikka
Seymour Duncanin passiivi-humbuckerit toimivat todella hienosti ja niiden ääni on erittäin luonnollinen. Särön kanssa soundista saa varsin timmiä jälkeä. Lisenssi-Floikka ei ole lähellekään yhtä hyvä kuin originaali, mm. kaikki kielet on siinä samassa korossa, minkä takia tallaa joutuu säätämään hieman normaalia ylemmäs, jotteivat reunimmaiset kielet rämise otelautaa vasten. Epämääräisestä ulkonäöstään huolimatta ihan toimiva peli tästä syntyi.







PÄIVITYKSET (FIN)
Rakennusinsinöörien salatieteet päivitetty 19/8/17
Kitaraprojektin kerronta lisätty 14/2/17
Soitinpiirustuksia lisätty 19/1/17
UPDATES (EN)
Aurora Borealis in a vodka bottle 9/11/14
Chili-terror: Pain in the arse 17/8/14


Fager-Fagerholm Prod since 2011